Lisääntyvätkö moskeijat Suomessa tulevaisuudessa?

Suomalainen kulttuuri on moninaistunut viime vuosina. Maahanmuuttajat ovat tuoneet meille mukanaan omat kulttuurinsa, kielensä, tapansa ja jopa uskontonsakin. Viimeaikojen suuret pakolaisvirrat ovat lähtöisin Syyriasta, Irakista ja monesta muusta muslimimaasta, ja tämä on lisännyt entisestään moskeijoiden käyttöpaineita. Moskeijat Suomessa ovat pieniä. Moskeijat ovat islamilaisille kuten kirkot meille. Ne on tiloja, joissa rukoillaan, järjestetään pyhiä toimituksia ja juhlia. Islamin säännöt asettavat omat ehdot, milloin esimerkiksi rukoushuonetta voi kutsua moskeijaksi. Vaikkapa kellariin remontoitu tila ei vielä ole näiden sääntöjen valossa moskeija. Tällä hetkellä Suomessa on vain yksi tila, joka varsinaisesti on moskeija. Se sijaitsee Järvenpäässä ja on Suomessa jo pitempään asuneen tataariyhteisön rakentama. Muita islamin harjoittamiselle tarkoitettuja tiloja, jotka eivät siis ole varsinaisia moskeijoita, on Suomessa noin 80. Neljäsosa niistä sijaitsee Helsingissä. Helsinkiin kaavaillaan suurmoskeijaa, jota Suomessa asuvat muslimiyhteisöt ovat kaavailleet jo pitkään. Nämä suunnitelmat ovat yleensä kaatuneet rahoituksen vähyyteen. Suomi on myös kohdannut kansainvälistä painostusta moskeijan rakentamiseksi. Vuonna 2013 ECRI eli Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio kehotti Suomea rakentamaan moskeijan muslimiväestölleen. Helsingistä onkin etsitty sopivaa tonttia ns. suurmoskeijalle. Tonttivaihtoehdoiksi on esitelty Hanasaarta, Verkkosaarta ja Itä-Pasilaa. Aika näyttää, millaiseksi moskeijat Suomessa muodostuvat tulevaisuudessa.

(Visited 53 times, 1 visits today)