Evankelisluterilaiset herätysliikkeet Suomessa

Evankelisluterilaiset herätysliikkeet tarkoittavat Suomessa pääasiassa 1700- ja 1800-luvuilla syntyneita neljä liikettä, jotka saivat alkunsa Saksassa. Nämä neljä suurinta herätysliikettä ovat lestadiolaisuus, evankelisuus, heränneisyys ja rukoilevuus. Muita vähäisempiä herätysliikkeitä ovat Högmanin ystäväliike sekä viidenneksi herätysliikkeeksi kutsuttu evankelioiva herätyskristillisyys. Monissa herätysliikkeissä on tyypillistä papin herättävä ja saarnaava julistus. On laskettu, että noin yksi kymmenestä suomalaisesta kuuluisi ainakin löyhästi johonkin evankelisluterilaiseen herätysliikkeeseen. Yksi selvästi herätysliikkeitä yhdistävä tekijä ja niiden ulkopuolisille näkyvin asia ovat niiden pitämät suuret kesäjuhlat. Kesäjuhlien pääasiallinen sisältö on saarnojen kuuleminen ja virsien veivaaminen. Virallisen virsikirjan lisäksi jokaisella herätysliikkeellä on lisäksi myös oma laulukirjansa. Lestadiolaisuus on Suomen Pohjoismaiden suurin kirkollinen herätysliike. Lestadiolaisia arvellaan olevan n. 171 000 henkilöä. Lestadiolaisuus on hyvin konservatiivinen herätysliike, joka pohjautuu uskonopeissa ja auktoriteeteissa vahvasti Raamattuun. Evankelinen herätysliike on syntynyt 1800-luvun puolivälissä Turun alueella, josta se levisi nopeasti Helsinkiin. Evankelinen herätysliike uskoo, että ihminen ei tarvitse erinäisiä katumusharjoituksia, vaan on saanut pelastuksen valmiiksi Jeesuksen kuoleman ja kasteen myötä. Evankelisluterilaiset herätysliikkeet pitäväy sisällään myös herännäisyyden, jota kutsutaan tuttavallisemmin myös körttiläisyydeksi. Körttiläisyys on saanut alkunsa 1700-luvulla Pohjois-Savon ja Pohjanmaan suunnalla. Körttiläisyyteen liittyy vahvasti sen omaleimainen pukeutumiskulttuuri, jossa miehet pukeutuvat kolmihaaraiseen mustaan tai harmaaseen hännystakkiin. Jos Suomessa toimivat evankelisluterilaiset herätysliikkeet laitetaan aikajanalle, sijoittuu rukoilevaisuus tällä janalla alkupäähän. Rukoilevaisuus on vanhin Suomessa toimiva evankelis-luterilaisen kirkon herätysliike. Sillä on vahva kannattajapohja Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Rukoilevaisuus on vahvasti maallikkoliike. Tämä tarkoittaa sitä, että papisto suhtautui siihen varauksellisesti. Myöhemmin kuitenkin myös papiston jäseniä liittyi tähän herännäisliikkeeseen. Högmanin ystäväliike edustaa vahvaa kristillisyyttä, joka vaalii lähimmäisen rakkauden arvoja. Tähän herännäisliikkeeseen liittyy vahvasti diakoniatyö, jossa autetaan köyhiä, sairaita ja muita heikompi osaisia. Viides herätysliike tunnetaan myös nimellä uuspietismi. Viides herätysliike käsittää kaikki 1900-luvulla Suomessa syntyneet kristilliset herätysliikkeet. Viidesläisiä oppeja ovat Muromalaisuus, Kansan Raamattuseura ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys.

(Visited 445 times, 1 visits today)